Muutama viikko sitten minuun otti yhteyttä nuori nainen, joka oli kiinostunut teettämään wanhojen päivään juhlapuvun. Pääsen työni puolesta seuraamaan wanhojen tansseja miltei joka vuosi. On mielenkiintoista nähdä, miten pukujen mallit muuntuvat ajan myötä. Vielä edelleenkin saattaa nähdä oikeasti vanhan puvun, mutta pääsääntöisesti puvut ovat tanssiaispukuja leveine helmoineen ja niukkine yläosineen.

Tämä nuori nainen, joka halusi teettää puvun minulla, oli kuitenkin päätynyt iltapukutyyliseen juhlapukuun. Oli ihana tavata tämä neito, joka oli jo selvästi päättänyt minkälaisen puvun hän halusi. Värikin oli selvä. Koska ajatukset olivat niin selkeät, päätimme lähteä samantien kangasostoksille. Päädyimme tällä kertaa Leppävaaran Sellon Eurokankaaseen. Emme kuitenkaan hankkineet samantien kankaita, vaan ostimme näytekappaleet kankaista, jotta väriä voi tarkastella paremmassa valaistuksessa. Minun tehtäväkseni jäi muotoilla sovituskappale seuraavaan tapaamiskertaan mennessä.

Tämän sovituskappaleen kaavojen muotoilu ei ollut helpoimmasta päästä; laskoksia pyöreän muodon päälle teki kaavoituksesta haastavan, mutta mielenkiintoisen. Lopulta olin tyytyväinen muotoiluuni ja sain valmistettua sovituskappaleen huomista sovitusta varten.

Juhlapukujen valmistuksessa juuri tuo muotoilu on se flow!

Viime viikolla sain vietyä asiakkaalle ihanan juhlapuvun. Puku oli yksiosainen ja yläosa rakennettu sekä pitsistä että silkkikorsetista. Hameosa leveni lantiolta kohti helmaa trumpettimaisesti.

Se, mikä teki puvusta mielenkiintoisen valmistaa, oli ehdottomasti pitsiyläosa. Miten leikata pitsi, että saisin kauniin pääntien pitsireunuksesta? Miten leikata pitsi, että tulisi mahdollisimman vähän saumoja? Kysymyksiä oli paljon.

Lisäksi halusin käyttää pitsiä siten, että se olisi osittain päällekkäin ja käsin ommeltuna alempaan kerrokseen, näin sain häivytettyä saumoja. Kaikenkaikkiaan projekti oli mielenkiintoinen ja lopputulos oli hyvin asiakkaan näköinen.

Kaunis kuin koru!