Wanhat 2015

Syyskuussa sain tilauksen nuorelta tytöltä koskien wanhojen päivän tanssiaispukua. Sovimme tytön kanssa suunnittelupalaverin Tapiolan Stockmannille. Hetken keskusteltuamme ja puvun hahmottuessa, päätimmekin lähteä tutkailemaan kankaita. Tällä kertaa suuntasimme Sellon Eurokankaaseen. Eurokankaasta otimme näytteet kankaista, jotta kankaiden oikeaa väriä pystyisi tarkastelemaan kotona ja luonnonvalossa. Värivalinta oli punainen.

IMG_4520.JPG

Seuraava vaihe olisi sovituskappaleen valmistaminen. Muotoilin sopivan kaavan puvun yläosaan, mikä taisi olla puvun haastavin osuus. Sovituksessa sovimme tehtävistä muutoksista ja muista yksityiskohdista. On aina helpottavaa, jos asiakas tietää mitä haluaa. Voi vaan kuunnella ja joko hyväsyä tai hylätä toiveita.

IMG_4275.JPG

Tämän sovituksen jälkeen kuluikin aikaa reilu kuukausi, kun aloitin puvun valmistamisen. Nyt tuntui, että on sopiva hetki lähteä muotoilemaan satiinista ja sifongista jotain kaunista. Valmistaminen on aina prosessi. Pitää miettiä tarkoin leikkaussuunnat ja mielikuva, miltä haluaa puvun näyttävän ja tuntuvan. Tässä puvussa halusin, että se vain solahtaa asiakkaan ylle. Puvun tulisi olla sekä ryhdikäs että kevyt korostaen asiakkaan kauniita muotoja.

IMG_4515.JPG

Puvun salaisuutena on vinoonleikatut helmat, sekä erillinen yhdestä kappaleesta valmistettu päällikerrossifonki. Näin vältyttiin muotolaskoksilta ja ylimääräisiltä saumoilta. Puvun takaosa muodostuu syvään uurretusta selkäosasta sekä ristikkäin menevistä olkaimista, lisäksi helmaosa on takaa huomattavasti runsaampi kuin etuosa.

IMG_4523.JPG

Vaikka tanssiaispuku onkin päällisin puolin valmis, tulee siihen vielä strassikirjailuja. Tässä vaiheessa kuitenkin minä luovutan puvun eteenpäin ja annan asiakkaan hoitaa kirjailut!

Uusi ompelukone ja kummitädin essutehdas

Olin pitkään suunnitellut uuden ompelukoneen ostoa. Nyt päätin lähteä sellaista hankkimaan. Olin jo suunnitellut, että seuraava ompelukoneeni olisi Husqvarna. Kokemukseni kyseisestä merkistä ovat olleet hyviä, vaikkakin minulla on aiemmin ollut Bernina, joka on toiminut viimeiset hmmm… ainakin 15 vuotta hyvin. Uuden ompelukoneeni hankintapaikkana saisi toimia Erkin sauma & tikki, koska omistajat tuntien saisin hyvää ja luotettavaa palvelua aina tarvittaessa, mitä tulee lisäosiin ja huoltoon. Muutamaa konetta kokeillessani, olin tehnyt päätökseni. Koneeni olisi Husqarna VIKING Opal 690Q with exclusive sensor system.

IMG_4478.JPG

Uusi kone autoon ja nyt kohti kangaskauppaa. Suunnitelmissani oli valmistaa kummityöilleni esiliinoja joululahjaksi. Olin jo aiemmin ostanut kirjamessuilta ihania leivontakirjoja ja nyt pitäisi vielä valmistaa esiliinat. Aluksi ei meinannut löytyä sopivia kankaita, mutta lopuksi löysin erilaisia pilkku- , raita- ja kuppikakkukankaita. Näistä kankaista saisi essut syntyä!

IMG_4485-0.JPG

Kotiin päästyäni alkoi tehdas käynnistyä. Uusi koneeni on aivan unelma lukuisine pikku mukavuuksineen mm. pysähtyessä neulan jäädessä ala-asentoon paininjalka nousee vähän ja kääntyminen on vaivatonta. Lisäksi fix-toiminto on ihan loistava sekä ompelulangan katkaisin. Essut syntyivät yksi toisensa jälkeen. Pienemmät kummitytöt saisivat melko samanmalliset essut, kankaiden kuosit vain vaihtelevat.

IMG_4489.JPG

Kolmas essuista olisi hieman isompi isommalla taskulla ja hieman erilaisilla leikkauksilla. Kaikki essut ovat kuitenkin melkolailla perus suutarinessuja malliltaan. Täytyy sanoa, että tuskin maltan odottaa huomista päivää. Lopuista essukankaista syntyisi vielä patakintaita, pannulappuja tai neljäskin essu. Lisäsi kaapista löytyy Marimekon Sadonkorjuukangasta, josta olisi tarkoitus ommella erilaisia keittiötekstiilejä.

IMG_4488.JPG

Huomista silmällä pitäen kaikkein mieluiten ryhtyisin kuitenkin ompelemaan wanhojen päivän tanssiaispukua ihanasta punaisesta satiinista ja sifongista, jotka odottavat kaapissa. Uskon, että tästä puvusta tulee todella kaunis.

Uusia haasteita ja projekteja tupsahtelee tasaiseen tahtiin ja hyvä niin!

Designmuseo

Ensilumen sataessa maahan, suuntasin matkan kohti Helsinkiä ja Designmuseoa. Matkassani oli viisitoista 12-vuotiasta tyttöä. Tytöillä oli järkkärit mukana ja innokas odottava mieli. Kävelimme keskustan läpi Korkeavuorenkadulle, ohitimme kauniita näyteikkunoita ja rakennuksia toinen toisensa perään, kunnes saavuimme määränpäähän.

IMG_4462.JPG

Aluksi teimme kierroksen muotoilun historiaan aina 1800-luvulta tähän päivään. Toivottavasti lapsille syntyi edes jonkinlainen käsitys teollisen muotoilun kehityksestä. Osa taisi löytää tutun näköisiä kalusteita ja valaisimia. Tämän jälkeen olikin aika siirtyä keramiikkanäyttelyn pariin.

IMG_4474.JPG

Itselleni oli mielenkiintoisinta uppoutua sekä itse näyttelyyn kuin myös ihailemaan tyttöjen kykyä heittäytyä näyttelyn vietäväksi. Teokset olivat yksi toisensa jälkeen erittäin mielenkiintoisia ja kauniita. Jokainen kutsui luokseen tarkastelemaan tarkemmin.

IMG_4472.JPG

Jälleen kerran voin olla tyytyväinen museokäyntiin. Käynti oli selvästikin ollut osalle seuralaisistani varsin elämyksellinen. Yksi tytöistä kertoi, että hän on usein kokenut museot tylsinä paikkoina, tämä museo ei sitä ollut. Lopulta hän myös ilmoitti muuttavansa 18-vuotiaana ullakkohuoneistoon Helsingin keskustaan.

IMG_4467.JPG

Marraskuu, mikä oiva museoissa käynti kuukausi!

Morsiamen matkassa

Oli kaunis marraskuinen aamu, kun innokas seurue kohtasi juna-asemalla ja lähti kohti Helsinkiä. Tarkoituksena oli viettää päivää ideoiden ensi vuoden elokuun morsiamen hääpukua ja nauttia yhteisestä hetkestä. Jo junamatkalla sain käsiini kuvia, joita morsian oli kerännyt lehdistä. Hetkinen, hetkinen, onko tarkoitus, että valmistan puvun valmispuvun mallilla? Toivottavasti ei kuitenkaan näin, sillä kyllä puvun käsityönä valmistamisessa pitäisi olla käsityön leima. Muutenhan puvun voi ostaa suoraa morsiusliikkeestä.

IMG_4444.JPG

Ensimmäisessä morsiusliikkeessä morsian sai erittäin hyvää ja asiantuntevaa palvelua. Ja jo muutaman puvun jälkeen alkoi hahmottua, minkälaisen hääpuvun morsian haluaisi. Huomasimme kuitenkin, että täydellistä pukua ei ollut tullut vielä vastaan, joten matkamme jatkui uuteen liikkeeseen.

IMG_4446.JPGIMG_4447.JPG

Juotuamme kupposet kuumaa, siirryimme sovittamaan uusia pukuja. Oli hauska huomata, miten selkeäksi kuva siitä, minkälaisen puvun morsian halusi oli muotoutunut. Myyjät kantoivat morsiamelle pukua tosensa perään ja morsian vain huiskautti kättään merkiksi hyväksyikö vai hylkäisikö ehdotuksen. Uusien sovituksien jälkeen ei vieläkään ollut löytynyt täydellistä pukua.

IMG_4445.JPG

Lopulta iloinen seurue siirtyi kangaskauppoihin hypistelemään kankaita. Hääpuvun mallihan oli selvä, eikä sellaista saisi liikkeestä. Taas jälleen kerran sain huomata, miten tärkeää on tarjota mittatilausompelua ja – suunnittelua. Valmispukuihin olisi tullut yllättävän paljon sekä korjausompelua että kompromisseja mallin suhteen. Lopulta sopivat kankaat hääpukuun löytyivät sekä Villisilkistä että Eurokankaasta.

IMG_4431.JPG

IMG_4433.JPG

Onnistuneen päivän tuleva elokuun morsian halusi kruunata lasillisilla kuohuvaa ja päivällisellä. Morsian oli varannut pöydän ravintola Pastorista, jossa nautimme ihastuttavan aterian makuelämyksillä höystettynä. Toivottavasti morsian ja muu seurue nautti päivästä yhtä paljon kuin allekirjoittanut.

IMG_4424.JPG

Olen niin kiitollinen, että saan, voin ja pystyn tarjoamaan osaamistani ihmisille, jotka arvostavat käsityönä valmistettuja juhlavaatteita!

Pyhäinpäivän rauhaa

Ystäväni tuli käymään pitkästä aikaa kesän jälkeen. Hänellä oli mukanaan tuomisia Brysselistä, Pariisista ja Rouenistä. Valokuvien, kahvittelun ja keskustelujen lomassa neuletyöt etenivät verkkaiseen tahtiin. Kahvin sekaan jauhoin kokonaisia kardemumman siemeniä, mikä oivallinen lisä latteen tai cappucinoon. Pala belgialaista suklaata täydentämään kokonaisuutta.

IMG_4405.JPG

Ystäväni on myös innostunut Olga-sukista. Hänellä meneillään jo neljäs pari. Sukat päätyvät joko lahjaksi tai myytäväksi joulumyyjäisiin. Lankana perinteinen Novitan Nalle ihanissa tämän syksyn väreissä.

IMG_4406.JPG

Oma Viljapeakiri on edennyt jo 50 cm. Ajattelin neuloa pituudeksi vähintään 1,5 metriä, joten vielä on neulottavaa jäljellä reunuksen kera. Vaikka neulottavaa onkin runsaasti, vien työtä ilolla eteenpäin nauttien jokaisesta pysähdyksen hetkestä, mitä neulominen suo.

IMG_4391.JPG

Mikä mukavampaa sadepäivän viettoa, kuin neuloa hyvän ystävän kanssa ja keskustella erilaisista asioista!