Oli kaunis marraskuinen aamu, kun innokas seurue kohtasi juna-asemalla ja lähti kohti Helsinkiä. Tarkoituksena oli viettää päivää ideoiden ensi vuoden elokuun morsiamen hääpukua ja nauttia yhteisestä hetkestä. Jo junamatkalla sain käsiini kuvia, joita morsian oli kerännyt lehdistä. Hetkinen, hetkinen, onko tarkoitus, että valmistan puvun valmispuvun mallilla? Toivottavasti ei kuitenkaan näin, sillä kyllä puvun käsityönä valmistamisessa pitäisi olla käsityön leima. Muutenhan puvun voi ostaa suoraa morsiusliikkeestä.

Ensimmäisessä morsiusliikkeessä morsian sai erittäin hyvää ja asiantuntevaa palvelua. Ja jo muutaman puvun jälkeen alkoi hahmottua, minkälaisen hääpuvun morsian haluaisi. Huomasimme kuitenkin, että täydellistä pukua ei ollut tullut vielä vastaan, joten matkamme jatkui uuteen liikkeeseen.

Juotuamme kupposet kuumaa, siirryimme sovittamaan uusia pukuja. Oli hauska huomata, miten selkeäksi kuva siitä, minkälaisen puvun morsian halusi oli muotoutunut. Myyjät kantoivat morsiamelle pukua tosensa perään ja morsian vain huiskautti kättään merkiksi hyväksyikö vai hylkäisikö ehdotuksen. Uusien sovituksien jälkeen ei vieläkään ollut löytynyt täydellistä pukua.

Lopulta iloinen seurue siirtyi kangaskauppoihin hypistelemään kankaita. Hääpuvun mallihan oli selvä, eikä sellaista saisi liikkeestä. Taas jälleen kerran sain huomata, miten tärkeää on tarjota mittatilausompelua ja – suunnittelua. Valmispukuihin olisi tullut yllättävän paljon sekä korjausompelua että kompromisseja mallin suhteen. Lopulta sopivat kankaat hääpukuun löytyivät sekä Villisilkistä että Eurokankaasta.

Onnistuneen päivän tuleva elokuun morsian halusi kruunata lasillisilla kuohuvaa ja päivällisellä. Morsian oli varannut pöydän ravintola Pastorista, jossa nautimme ihastuttavan aterian makuelämyksillä höystettynä. Toivottavasti morsian ja muu seurue nautti päivästä yhtä paljon kuin allekirjoittanut.

Olen niin kiitollinen, että saan, voin ja pystyn tarjoamaan osaamistani ihmisille, jotka arvostavat käsityönä valmistettuja juhlavaatteita!