Ensilumen sataessa maahan, suuntasin matkan kohti Helsinkiä ja Designmuseoa. Matkassani oli viisitoista 12-vuotiasta tyttöä. Tytöillä oli järkkärit mukana ja innokas odottava mieli. Kävelimme keskustan läpi Korkeavuorenkadulle, ohitimme kauniita näyteikkunoita ja rakennuksia toinen toisensa perään, kunnes saavuimme määränpäähän.

Aluksi teimme kierroksen muotoilun historiaan aina 1800-luvulta tähän päivään. Toivottavasti lapsille syntyi edes jonkinlainen käsitys teollisen muotoilun kehityksestä. Osa taisi löytää tutun näköisiä kalusteita ja valaisimia. Tämän jälkeen olikin aika siirtyä keramiikkanäyttelyn pariin.

Itselleni oli mielenkiintoisinta uppoutua sekä itse näyttelyyn kuin myös ihailemaan tyttöjen kykyä heittäytyä näyttelyn vietäväksi. Teokset olivat yksi toisensa jälkeen erittäin mielenkiintoisia ja kauniita. Jokainen kutsui luokseen tarkastelemaan tarkemmin.

Jälleen kerran voin olla tyytyväinen museokäyntiin. Käynti oli selvästikin ollut osalle seuralaisistani varsin elämyksellinen. Yksi tytöistä kertoi, että hän on usein kokenut museot tylsinä paikkoina, tämä museo ei sitä ollut. Lopulta hän myös ilmoitti muuttavansa 18-vuotiaana ullakkohuoneistoon Helsingin keskustaan.

Marraskuu, mikä oiva museoissa käynti kuukausi!