Edessäni on pitkä ja mielenkiintoinen prosessi hääpuvun suunnittelun ja toteutuksen merkeissä. Ensimmäiset ajatukset tästä työstä syntyivät jo viime kesänä. Nyt viemme prosessia eteenpäin askel askeleelta. Ensimmäiset askeleemme otimme marraskuussa 2014, jolloin suunnittelimme mallin ja hankimme kankaat.
Askellus on edennyt seuraavaan vaiheeseen. Ensimmäisessä sovituksessa sovitin puvun peruskaavan, jossa katsoin, että kaavanmuodot ja linjat ovat kohdillaan. Tämän sovituksen jälkeen aloitin varsinaisen kaavoituksen. Tässä kohdin voidaan todellakin käyttää sanontaa ”kaavoihin kangistumatta”, sillä luovuutta ja tarkkuutta oli pistettävä jakoon. Viime viikolla kirjoiteltiin suomenkielestä ja käsityösanastosta, mahtaakohan ”kaavoihin kangistumatta” kuulua tähän sanastoon.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/24/kuontalo-kuosissa-kasityotermit-elavat-huulillamme
Kaavoituksen jälkeen ompelin protomallin tulevasta puvusta. Samalla pystyin miettimään, miten tulen toteuttamaan tietyt tekniset ratkaisut ja yksityiskohdat. Käsityöprosessit ovat siitä armollisia, että ne elävät tekemisen edetessä. Toteutusta voi ohjata haluamaansa suuntaan, joka poistamalla tai lisäämällä siihen haluamiaan elementtejä. Tällä kertaa yllätys tulee löytymään helmasta.
Rauhallisin askelin ja joogahengitysten avulla, siirryn seuraavaan vaiheeseen vasta toukokuussa. Siihen asti tämä puku ja sen tekijä saavat hengähtää!