Kuukausi: huhtikuu 2016

Äidin halaus

Kirjoitettu Kategoriassa Kierrätystuotteet, Korjauspalvelu, Mekot ja muut vaatteet, Suunnittelua ja toteutustaKommentoi

Ystäväni äiti nukkui pois viime syksynä. Äidin menetys herättää surua ja haikeutta, kuten myös muidenkin läheisten menetys. Äitiin ja äitiyteen liitetään helposti mielikuvia läheisyys, lämpö ja huolenpito. Äiti on läsnä – juuri sinua varten.

 

Ystäväni äidiltä jäi takki. Takki oli Aino-takki. Tämä takki oli peräisin ilmeisemmin 90-luvulta mallinsa puolesta. Takki oli todella väljä. Se, mikä teki takista erityisen, oli kangas.  Kangas ei ollut menettänyt värejään eikä muotoaan. Kangas oli erikoinen ja tästäkin syystä se oli hyvä käyttää uudelleen.

 

Ennen kuin takkia lähdettiin käsittelemään. Takki pestiin ja leikattiin osiin. Osat odottivat koko kevään oikeaa hetkeä, että pääsin muokkaamaan niitä. Ajatuksena oli tehdä samalla kaulusmallilla ja tyylillä tähän päivään sopiva takki. Takki kaventui, helma lyheni ja taskut irrotettiin ja vuoritettiin uudelleen.

  
Takin kaulus säilytettiin ennallaan sekä etualavarat napituksineen. 

  
Takin vuori oli haalistunut ja kulunut. Ostin takkiin uuden punaisen satiinivuorikankaan. Vuorista tuli takin sydän. Ihanan hehkuvan punainen. Vuori lisää ehdottomasti takin ikää ja käyttömukavuutta.

  
Näin sai siis tämäkin vanha takki uuden elämän. Takin kaunis kangas toimii edelleen ja mallikin on melko ajaton. Takin mukana kulkee muisto äidistä – äidin halaus.

  
Hyvät materiaalit kestävät aikaa!

Mekot sekä äidille että tyttärelle

Kirjoitettu Kategoriassa Juhlapuvut, Mekot ja muut vaatteet, Suunnittelua ja toteutustaKommentoi

Kevät on juhlien aikaa ja näin ollen myös juhlapukeutumisen aikaa. Sen lisäksi, että olen tehnyt silkkitoppeja sekä itselleni että tilaustöinä, on muutama mekkokin ehtinyt syntyä.  

 
Viime syksynä eräs äiti otti yhteyttä minuun kyselläkseen pientä muokkausta juhlapukuun. Aluksi oli tarkoituksena muokata vanhojenpuvusta ylioppilasmekko, mutta suunnitelmat muuttuivat. Lopulta tapaamisen jälkeen suunnittelimme mekot sekä äidille että tyttärelle. 

   
 
Tyttärellä oli selkeät suunnitelmat ja pitäydyimme niissä. Materiaali sai olla paksua, sinistä puuvillasatiinia. Onneksi tätä löytyi Helsingin Eurokankaasta. Äidin toiveena oli jotain vaaleansinistä. Sopiva kangas löytyi sisustusosastolta.

  
Molemmat mallit olivat melko selkeälinjaisia. Sähkönsinisen mekon juju löytyy selkäpuolelta. Vaaleassa mekossa laskokset ja kangas itsessään sopivat mekon käyttäjälle.  

 
Molemmat ovat helposti muunneltavissa asusteiden kanssa. Korut, vyöt, hanskat tai jopa päähine antavat oman ilmeensä kokonaisuuteen, kenkiä unohtamatta. 

  
Näistä mekoista ja topeista innostuneena pitäisi tehdä itselleni mekko muutaman viikon päästä oleviin konfisjuhliin. Malli, kaavat ja kangas odottavat jo käsittelyä työhuoneen pöydällä muutaman korjaustyön lisäksi. 

  
Tämä, niin kuin monet muutkin mielekkäät työt, ruokkii itse itseään. Aikaakin tuntuu riittävän, jos työ on tarpeeksi mielekästä!