Lahja

 Joskus lahjan miettiminen saattaa aiheuttaa pientä stressiä ja ahdistusta. Itselläni on kolmena peräkkäisenä viikonloppuna juhlat. Jokaisen lahjansaajan lahja tulee olemaan erilainen johtuen toiveesta ja lahjan saajan iästä. 

  

Ensimmäisen juhlaviikonlopun lahja on perinteisen mallinen suutarin esiliina. Esiliinan materiaaliksi valitsin pellavan, juurikin pellavan hyvien ominaisuuksien puolesta – kestää hyvin pesua ja kulutusta. Esiliinaa koristaa konekirjonta, joka kertoo hyvän ruuan arvostuksesta sekä on nimetty lahjan saajan kotipaikan, sekä nykyisen vapaa-ajan viettopaikan mukaan.

 

Esiliinaan kirjottiin myös lahjansaajan nimi. Näin lahjasta tuli entistäkin henkilökohtaisempi. Seuraavan viikonlopun juhliin toivottiin, että lahjoja ei tuotaisi ollenkaan. Toiveena oli Toisenlainen lahja

  

Syksyn saapuessa on ihanaa käydä sienimetsällä, poimia sekä puolukoita että omenoita. Valmistaa säilykkeitä, leivonnaisia sekä hilloja.

   

Satokauden kasviksista saa herkullisia keittoja ja piiraita. Lihapadat saavat kypsyä monta tuntia uunissa ja nautitaan suuren pöydän ympärillä. Kautta-aikojen ihmiset ovat rentoutuneet ja nauttineet sekä hyvästä ruuasta että viinistä. Niin myös tänä syksynä.

 

Nautinnollista elokuun viimeistä viikonloppua!

Pitkiä pellavia 

Liu lau laskiaista, kasva pitkää pellavaista, virolaista liinaa!”. Näin toivotettiin Katriina Tuomen runossa vuonna 1935 Kurkijoella. 

Miksi tämä sopii tähän päivitykseen johtuu siitä, että hain jälleen tänäkin kesänä laadukkaita, ja Suomen mittapuulla edullisia, pellavia Tallinnasta. 

  

Tein viime kesänä itselleni ja ystävälleni pellavamekot, hameet ja paidan. Tätä asiakokonaisuutta voi vaihdella mielen ja tilanteen mukaan – mekkoa ja hametta tai hametta ja paitaa yhdessä. 

Oheisessa kuvassa lähetin asiakkaalle kuvaviestiä kokonaisuudesta, koska hän oli kiinnostunut teettämään tämän. Täytyy sanoa, että asu on melko huoleton ja rento kantaa. Mekko on ihanan väljä ja runsas helmastaan. Pellava tekee helmasta ryhdikkään ja veistoksellisen.

  

Asiakas toivoi pieniä muutoksia asuun esim. sivusaumataskut ja mekon helma ilman vastalaskosnauhaa, hameeseen sai sellaisen ommella. Nämä pikku muutokset oli varsin helppo toteuttaa.

   
 

Omassa mekossani olin kääntänyt pääntien sekä kädentiet alavaralla, kun taas puolestaan tässä asiakkaan mekossa leikkasin pellavasta vinokaitaleen, jolla kanttasin reunat.

   
 

Itse pidän tämän asun ideasta siitä, että mekon yläosa on melko istuvaksi muotoiltu. Kuitenkin niin, ettei vetoketjua tarvita. Mekossa on selkäpuolella kolme muotolaskosta ja edessä kaksi. 

  
 

Minua odottaa jo toinenkin tai ehkä  kolmaskin tilaus tällä yhdistelmällä. Tämä huoleton ja rento kokonaisuus kestää sekä aikaa että kulutusta. Mielestäni olemme aika lailla kestävän kehityksen ytimessä, jos ei muuten, niin ainakin lähituotannon suhteen.

  

Pellava ja muut luonnonkuidut ovat ehdottomia suosikkejani. Onneksi niitäkin vielä saa tässä muoviin käärityneessä maailmassa.

Pellava on hieno kuitu- ja öljykasvi, joka kuuluu maailman vanhimpiin viljelykasveihin! 

Ysäriltä vuoteen 2016

Ystävältäni oli jäänyt kaappiin vanha ompelutyö vuodelta 1993. Tämä ompelutyö oli nähnyt monta muuttoa Helsingin Kalliosta eri puolille Espoota. Nyt oli sopiva aika tarkastella tätä työtä uudelleen, ”nostaa niin sanotusti kissa pöydälle”.

   
    
 
Alunperin tarkoituksena oli muokata puolihameen ja ”blazerin” linjoja enemmän tähän päivään sopiviksi lähinnä istuvuuden suhteen. Olin jo neulannut muutokset, kunnes ajatukset muuttuivat. Mitä jos luovuttaisiin koko blazeristä ja tekisimmekin kokonaan uuden vaatteen? 

Ystävääni oli jo alunperin ahdistanut ajatus blazeristä, joten sille oli helppoa sanoa: Hei, hei…

   
 
Ratkoimme vanhasta tekeleestä loputkin saumat, piirsin uudet kaavat, toinen meistä silitti kappaleet ja toinen leikkasi uudet. Yhdessä tekeminen oli tosi antoisaa. 

  
Pikku hiljaa alkoikin syntyä uusi mekko puolipitkillä hihoilla. Mekossa saumat olivat muuttaneet hieman paikkaa, koska tekemällä ”vanhasta uutta” ei ole aina mahdollisuutta toteuttaa alkuperäistä kaavoitusta.

  
Tässä sovitusversiossa helmassa on vain yksi kiila. Lopulliseen versioon tulee kiilat sekä eteen että taakse sivujen lisäksi. Myös hihoihin tulee pienet kiilat.

  
 Pääntien muoto oli todella kaunis ja hyvin istuva. Pääntielle ommellaan muotokaitale, jolloin lopputuloksesta tulee siisti ja huoliteltu. Koko mekko vuoritetaan.

  
Joskus kannattaa ”kuljettaa” keskeneräistä työtä mukanaan vaikkapa se 23 vuotta. 

Aika tavaran kaupitsee!