Itselleni ehkä jännittävin hetki yrittäjätyöni puolesta oli tämän vuoden elokuun ensimmäinen päivä. Tuolloin vihittiin avioliittoon nuori kaunis nainen, jonka morsiuspuvun sain valmistaa. Tämän morsiuspuvun valmistushan alkoi jo marraskuussa 2014. 

Tuolloin marraskuussa kävimme sovittamassa erilaisia morsiuspukuja ja kartoitimme asioita, mitä morsian halusi omassa puvussaan olevan. Puvun tuli olla laskostettu, kevyt, ilman erillisiä koristeita sekä mausteena hieman pitsiä. Mallin tuli olla vartalonmyötäinen ja helmaa kohden levenevä. Valmispukujen raskaus ja muovimaisuus ei miellyttänyt. Lisäksi pukuihin joutuu usein tekemään mittavia muutoksia, vaikkakin ne on yritetty valmistaa vartalolle kuin vartalolle sopiviksi. Kahvittelun aikana suunnitelma täsmentyi ja lähdimme hankkimaan kankaita. Kankaissa satsasimme kauniiseen pitsiin, jonka löysimme Villisilkistä, muut kankaat hankimme Helsingin keskustan Eurokankaasta.

  
Puvun ensimmäinen sovitus taisi olla maaliskuussa, jolloin valmistin puvusta protomallin. Protomallin avulla pystyimme tarkastamaan istuvuuden, leikkauslinjat sekä muut puvun kannalta tärkeät yksityiskohdat. Itse morsiuspuku alkoi valmistua maalis-toukokuun aikana. Toukokuussa sovitimme valmistuvaa pukua. 

  
Kesäkuun alussa puku alkoikin olla miltei valmis. Puvun helmasta tuli kaksikertainen siten, että päällihelma on sivusta lyhyempi ja saa liikkua vapaasti alaheman päällä. Edellisessä sovituksessa helma oli keskeneräinen, enkä ollut tarpeeksi selkeästi selostanut, että tuolloin näkyvillä ollut tylli jäisi helman alle. Morsian oli hieman epäillyt jäisikö tylli näkyviin ja oli varsin tyytyväinen nähtyään helmaratkaisun kesäkuussa.

Viimeisenä yksityiskohtana rakensin puvun selkäosan, jossa oli sekä vetoketju että napitus. Tämä oli puvussa kaikkein haastavin osuus, koska puvussa ei ollut takasaumaa vaan halkio. Takasauman puuttuminen oli myös mitoituksen kannalta haastavaa, puvun tuli olla juuri sopivan kokoinen. Lopputulokseen ja teknisiin ratkaisuihin sekä puvun takaosan vetoketju-napitus-rakennelmaan olin erityisen tyytyväinen. Onnistuin mielestäni näissä haastavissa ja aikaavievissä yksityiskohdissa.

  
  
Tämän työn valmistaminen oli hyvin pitkä ja intensiivinen prosessi. Kun sain ensimmäiset kuvat tästä onnea säteilevästä morsiamesta, niin kaikki se työ, mitä teimme, oli tuon arvoista. Koko tuona kauniina elokuisena päivänä huomasin ajatuksissani karkaavan morsiamen matkaan. 

  
Puvun laskokset rakensin kaavoittamalla. Laskokset olisi voinut myös laskostaa morsiamen päälle, jolloin kankaan ominaisuudet olisi voitu ottaa paremmin huomioon, mutta tämä olisi vaatinut morsiamen läsnäoloa useamman tunnin. Tästä syystä päädyin kaavoitukseen ja kyllähän sekin toimi.

  
  
Vieläkin katsoessani kuvia saatan liikuttua ja tuntea suurta kiitollisuutta, että sain valmistaa juuri tämän puvun!

Edessäni on pitkä ja mielenkiintoinen prosessi hääpuvun suunnittelun ja toteutuksen merkeissä. Ensimmäiset ajatukset tästä työstä syntyivät jo viime kesänä. Nyt viemme prosessia eteenpäin askel askeleelta. Ensimmäiset askeleemme otimme marraskuussa 2014, jolloin suunnittelimme mallin ja hankimme kankaat.

Askellus on edennyt seuraavaan vaiheeseen. Ensimmäisessä sovituksessa sovitin puvun peruskaavan, jossa katsoin, että kaavanmuodot ja linjat ovat kohdillaan. Tämän sovituksen jälkeen aloitin varsinaisen kaavoituksen. Tässä kohdin voidaan todellakin käyttää sanontaa ”kaavoihin kangistumatta”, sillä luovuutta ja tarkkuutta oli pistettävä jakoon. Viime viikolla kirjoiteltiin suomenkielestä ja käsityösanastosta, mahtaakohan ”kaavoihin kangistumatta” kuulua tähän sanastoon. 

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/24/kuontalo-kuosissa-kasityotermit-elavat-huulillamme

Kaavoituksen jälkeen ompelin protomallin tulevasta puvusta. Samalla pystyin miettimään, miten tulen toteuttamaan tietyt tekniset ratkaisut ja yksityiskohdat. Käsityöprosessit ovat siitä armollisia, että ne elävät tekemisen edetessä. Toteutusta voi ohjata haluamaansa suuntaan, joka poistamalla tai lisäämällä siihen haluamiaan elementtejä. Tällä kertaa yllätys tulee löytymään helmasta.

Rauhallisin askelin ja joogahengitysten avulla, siirryn seuraavaan vaiheeseen vasta toukokuussa. Siihen asti tämä puku ja sen tekijä saavat hengähtää!