Ystävältäni oli jäänyt kaappiin vanha ompelutyö vuodelta 1993. Tämä ompelutyö oli nähnyt monta muuttoa Helsingin Kalliosta eri puolille Espoota. Nyt oli sopiva aika tarkastella tätä työtä uudelleen, ”nostaa niin sanotusti kissa pöydälle”.
Alunperin tarkoituksena oli muokata puolihameen ja ”blazerin” linjoja enemmän tähän päivään sopiviksi lähinnä istuvuuden suhteen. Olin jo neulannut muutokset, kunnes ajatukset muuttuivat. Mitä jos luovuttaisiin koko blazeristä ja tekisimmekin kokonaan uuden vaatteen?
Ystävääni oli jo alunperin ahdistanut ajatus blazeristä, joten sille oli helppoa sanoa: Hei, hei…
Ratkoimme vanhasta tekeleestä loputkin saumat, piirsin uudet kaavat, toinen meistä silitti kappaleet ja toinen leikkasi uudet. Yhdessä tekeminen oli tosi antoisaa.
Pikku hiljaa alkoikin syntyä uusi mekko puolipitkillä hihoilla. Mekossa saumat olivat muuttaneet hieman paikkaa, koska tekemällä ”vanhasta uutta” ei ole aina mahdollisuutta toteuttaa alkuperäistä kaavoitusta.
Tässä sovitusversiossa helmassa on vain yksi kiila. Lopulliseen versioon tulee kiilat sekä eteen että taakse sivujen lisäksi. Myös hihoihin tulee pienet kiilat.
Pääntien muoto oli todella kaunis ja hyvin istuva. Pääntielle ommellaan muotokaitale, jolloin lopputuloksesta tulee siisti ja huoliteltu. Koko mekko vuoritetaan.
Joskus kannattaa ”kuljettaa” keskeneräistä työtä mukanaan vaikkapa se 23 vuotta.
Aika tavaran kaupitsee!


















































