Eilinen

Perjantaipäivä kului niin leipoessa kuin ommellessakin. Flunssasta huolimatta olin buukannut päivän täyteen tapahtumia. Aamun ensimmäinen piristys oli kuitenkin kauppareissulla hankkimani kukat.

IMG_4117.JPG

Ystäväni oli luvannut tulla seurakseni, kun ompelen sovituskappaletta seuraavaa tilaustyötä varten. Ennen ystäväni saapumista valmistin meille herkullisen lounaan sekä leivoin suosikkileivonnaisen, porkkanakakun.

IMG_4151.JPG

Lounaan jälkeen aloitinkin tilaustyön valmistamisen. Valitsin ja muokkasin kaavat mieleisekseni ja leikkasin kappaleet vanhasta pussilakanasta sekä pitsistä. Protomalli tuli muutamassa tunnissa valmiiksi ja odotti illan sovitusta.

IMG_4154.JPG

Tämä ei kuitenkaan riittänyt minulle, vaan aloitin oman juhlamekon valmistamisen. Tiedossa olisi häät Turussa tänään lauantaina. Kaapistani löytyi vanha silkkikangas, jonka sininen väri voisi sopia oranssien kenkieni kanssa, lisäksi samaisesta kaapista löytyy kaavat, joita olen haaveillut käyttää jossakin silkkikankaassa. Niinpä aloitin ompelun.

IMG_4130.JPG

Etukappale on vinoonleikattu, joten kangas laskeutuu todella kaniisti ja luontevasti. Vesiputouspääntien idea toistuu myös hihoissa. Mekko on vuoritettu sekä hihojen että takakappaleen osalta. Etukappaleen halusin jättää ilman vuoria, jotta miehusta laskeutuisi pehmeästi. Olen tyytyväinen lopputulokseen sekä oransseihin kenkiin, joita voin käyttää tämän sähkönsinisen mekon kanssa.

En olisi ikinä uskonut käyttäväni tämän väristä mekkoa, mutta niin nyt vaan näyttää käyvän!

IMG_4139.JPG

IMG_4133.JPG

Suutari pysyköön lestissään

Viime viikolla edessäni oli ongelma. Minut oli kutsuttu juhliin, enkä tiennyt mitä pukea päälleni. Tiesin että kangasvarastostani löytyisi muutama kangas, joista voisin ommella itselleni jotain. Etsin valmiin mallin kaavalehdestä ja aloin innokkaana ommella musta-valkoista mekkoa itselleni. Mekko tuli valmiiksi.

Otin muutaman kuvan itsestäni mekko päällä ja olin tyytymätön. Miksi lähteä kokeilemaan jotain, joka ei vastaa täysin omaa tyyliä. Prosessi piti käynnistää uudelleen.

Ystäväni oli tuonut minulle Marimekosta ohuen villakankaan jo muutama vuosi sitten. Tykästyin kankaaseen heti, mutta päätin että kangas saa odottaa oikeaa hetkeä. Nyt tämä kangas saisi hetkensä.

IMG_4092.JPG

Tutulla ja turvallisella mekkokaavalla illan aikana sainkin luotua itselleni itseni näköisen vaatteen. Ohut villa jo materiaalina miellytti minua, toisin kuin edellisen mekon tekokuitu. Materiaalilla on merkitystä.

IMG_4095.JPG

Päätin jättää mekkoni vuorittomaksi, koska vuorin voi korvata vaikkapa silkkisellä alushameella. Valitsin muutaman asusteen vielä mekon seuraksi ja lisäksi tyylilleni uskolliset avokkaat kenkähyllystä kuin vahingossa mekon kanssa sopiviksi.

Juhlapukeutumisessa korostaisinkin itsensä huomioon ottamista. Juhlista tulee varmastikin mukavat, jos pukeudut tyylillesi uskollisesti!

Elokuun morsian

Si-Ras Design sai heinäkuussa yrityksensä ensimmäisen tilauksen. Sovimme tapaamisen Helsinkiin. Tapaamisen tarkoituksena oli ideoida ja miettiä, minkälainen hääpuku morsiamelle sopisi. Aloitimme kierroksemme luonnollisesti lasillisella kuohuvaa, jonka jälkeen suuntasimme sovittamaan valmiita ostopukuja. Seitsemän sovitetun puvun jälkeen meille alkoi hahmottua puvun malli, joten matkasimme kangaskauppoihin. Villisilkissä ihastelimme päät pyörällä erilaisia pitsejä sekä silkkikankaita. Lopulta morsian päätyi jo heti alussa löytämäänsä pitsiin. Pitsi oli hyvin 50-lukulainen. Morsiamen toive puvun suhteen henki myös kyseistä aikakautta.

IMG_4009.JPG

Yläosan oli tarkoitus olla mukava päällä, mutta kuitenkin hyvin istuva. Hihaa muotoiltiin hieman ulkonevaksi. Pääntienmuotoa ja kokoa hiottiin myös tietynlaiseksi; ei liian avaraksi, eikä aivan U:ksi tai O:ksi.

Helman tuli olla runsas, mutta ei kerroksellinen. 50-luvun hengen mukaan kellohelma, takaa olevien laskosten kanssa, tuntui luonnolliselta ratkaisulta. Morsian ei halunnut vannetta, eikä myöskään runsasta alushametta pukunsa alle. Lopputuloksen piti olla selkeä, yksinkertainen ja morsiamen vartalon malliin sopiva.

IMG_4011.JPG

Elokuussa vietettiin kauniita ja lämminhenkisiä maalaishäitä, jossa sekä morsian että sulhanen hehkuivat elämäniloa sekä rakkautta toisiaan kohtaan!

Wanhat pellavat uusiokäyttöön

Viime viikolla sain mielenkiintoisen tilauksen. Ystäväni oli ollut tätinsä mökillä ja samalla kerralla olivat intoutuneet siivoamaan kaappeja. Kaappien kätköistä oli löytynyt pellavaisia pöytäliinoja, pellavatapettia sekä laudeliinoja ja taisipa sieltä löytyä pitsin pätkiäkin.

20140804-205331-75211755.jpg

Näistä mielenkiintoisistä löydöistä innostuneena, ystäväni päätti ottaa minuun yhteyttä tilaustyöt mielessään. Hän kysyi pystyisinkö ompelemaan näistä kankaista ja pitseistä kylpytakkeja. Sain melko vapaat kädet, lukuunottamatta tädin pientä kuvaa, jonka hän oli lehdestä leikannut. Täti oli sanonut haaveilleensa jo pitkään kimonotyyppisestä kylpytakista.

20140804-210113-75673982.jpg

Loppujen lopuksi sain ommeltua neljä kylpytakkia, joista kaksi ovat tapettikankaista ja laudeliinoista ommeltuja, yksi pöytäliinasta sekä tapettikankaasta ja viimeinen kangaspuiden tukkiliinasta sekä laudeliinasta. Pitsiä käytin somisteena melko harkiten. Tästä projektista intoutuneena taidan etsiä itselleni wanhoja pellavia.

20140804-211500-76500964.jpg

20140804-210610-75970940.jpg

Esiliinojen ompelua

Heinäkuussa sain tehtäväkseni ommella neljä esiliinaa hääjuhlan henkilökunnalle. Häitä vietetään kauniissa luonnonläheisessä maalaisromanttisessa ympäristössä, joten tuntui luontevalta ommella saman tyylisiä esiliinoja, joita lotat käyttivät. Käytin esiliinoissa asiakkaan vanhoja lakanakankaita sekä pitsejä. Vinkkinä muillekin vanhoista kankaista ompeleville, lakanakankaiden päät ja sivut ovat useinmiten vähiten kuluneita osia, joten niitä kannattaa hyödyntää ensin.

20140729-181802-65882394.jpg

20140729-181801-65881134.jpg

Kaksi esiliinoista on vaaleankeltaisia ja kaksi valkoista. Jokaisesta esiliinasta tulee omanlaisensa. Yhdessä hyödynnetään lakanassa ollutta kirjontaa, toisessa on pitsiä etumuksessa ja taskunsuissa, yhdessä olkaimissa. Malli on kuitenkin kaikissa sama. Helmaosa on pitkä, kiilamaisista osista ommeltu. Taskujen sivut ovat upotettu saumoihin. Olkaimet ovat leveät ja ne kiinnitetään ristikkäin napeilla esiliinan taakse vyötärönauhaan.

Mielestäni lottaesiliinat ovat selkeälinjaisia ja kauniita. Niissä ei ole mitään ylimääräistä ja toimivat varsin hyvin myös käytössä. Suomalaista kestävää suunnittelua ja muotoilua yli 50 vuoden takaa. Tosin minullakaan ei ollut varsinaisia lottaesiliinan kaavoja, joten pidin tätä mallia lähinnä esikuvana omalle esiliinan mallilleni.