Miten helppoa onkaan innostua kädentaidoista. Yksi sanoo yhtä, toinen jatkaa ja kohta on kolmas sekä neljäs käsitöistä hurahtanut keskustelemassa. Näin kävi viime viikolla, kun aloimme viritellä keskustelua pöytäkangaspuilla kutomisesta. Nyt tarvitaan vain ekskursio Espoon Menitaan.

  
Menitan fb-sivuilla oli tarjous trikookuteista. Yksi kartio maksoi 5€ ja värejä oli runsaasti tarjolla. Kassalta tarttui mukaan Molla Millsin kirja Virkkuri. 

  
Kotiin päästyäni oli pakko kaivaa koukku esiin ja aloittaa pitsimaton virkkaus. Nyt olen jälleen koukussa tähän lajiin.

  
Matto kuulemma valmistuu kahdessa illassa. Harmi, että olen matkalla seuraavat kaksi päivää, joten matto joutuu odottamaan valmistumistaan.

 
Menitasta löytyi myös taivaallisen ihania Amy Butler ja Kaffe Fasset -kankaita. Valitettavasti kankaat saivat tällä kertaa jäädä hyllyille odottamaan seuraavaa käyntiä.  

   
Mukaan Menitasta lähti loimilangat pöytäkangaspuihin, kassillinen trikookuteita ja Molla Millsin Virkkuri. Näillä elää taas jonkun aikaa.

Eläköön kädentaidot!

Sisustus kotona on saanut hieman vaikutteita Istanbulin matkasta. Tämä ei varmasti yllätä, sillä matkahan oli täynnä visuaalisia elämyksiä.

  
Eräässä vanhan kaupungin liikkeessä, aivan hotellimme vieressä, myytiin kauniita silkkityynyjä. Huomasin välittömästi, että tyynyt olivat melko kalliita, ja valitettavasti, yksi tyynyhän ei näyttäisi miltään. 

 
Löysin liikkeen takaosasta kangaspakkoja ja huomasin, että kankaat olivat melko kohtuuhintaisia n. 16-36 dollaria metriltä. Niinpä alkoikin armoton valikoiminen, pohdiskelu ja pyöritys, jotta sain valittua mieleiset kankaat.  

 
Viikonlopun aikana kävin Eurokankassa ostamassa sisätyynymateriaalit, taustakankaat sekä vetoketjua. Kotona ilta menikin uusia tyynyjä ommellessa sekä kotia sisustaen. 

  
   
Nyt sohva on täynnä nukkapintaisia ja ikat-värjättyjä silkkityynyjä, joiden seassa voi siemailla omenateetä. Tervetuloa pimenevät illat!

Uusimmassa tilaustyössäni sain valmistettavakseni 20 sateenvarjoa Finlaysonin kankaista. En ollut aikaisemmin tehnyt vastaavanlaista työtä, mutta tiesin selviäväni tilauksesta. Aluksi piti vain purkaa sateenvarjoista vanhat kankaat sekä kaarien pidikkeet.

  
Jokainen varjo muodostui kahdeksasta kiilasta, jotka saumuroitiin yhteen. Osassa kuoseista piti kuviot kohdistaa tarkemmin yhteen, mutta osan kankaista pystyi leikkaamaan huolettomammin. Keltaisessa Pajatso-kankaassa taisi olla eniten kohdistamista.

  
Kankaissa piti tietysti katsoa kuvion suunta siten, että elefantit eivät kulje päät alaspäin eivätkä kasvit kasva maahan päin.

  
Onni-kangas oli sikäli hauska, että sitä oli kaksivärisenä. Sain tehtäväkseni valmistaa siitä kolme varjoa. Päätin tehdä kaikista erilaiset.

Kauniit Coronna-kankaat sekä mustalla että valkoisella pohjalla toimivat erinomaisesti varjoissa. Molemmat kankaat ovat erityisen tyylikkäitä.

   
   
Varjoprojektin viimeisenä tulivat ihastuttavat Taikamuumi-kankaasta ommellut varjot. Kangas on niin kaunis ja niin suomalainen, monikerroksinen historiansa, tarinoidensa ja suunnittelijansa myötä. Näihin Muumi-varjoihin ja  näihin kuvauksiin oli kiva päättä tämä projekti.

Jokaisella kankaalla on tarinansa kerrottavanaan!
  

Taitaa jo olla useampi vuosi kulunut siitä, kun sain ensimmäisen Ritin suunnitteleman ja valmistaman pannunalusen. Tämä alunen toimii erinomaisesti, kun pöytään halutaan kattaa pataa ja kattilaa vaikkapa syysiltojen iloksi. Pannunalunen on käsin kangaspuissa kudottu. Materiaalina loimessa taitaa olla juutti ja kuteessa bassinakuitu.

Kiitos taas jälleen kerran uudesta pannunalusliinasta arvostamalleni kutojattarelle!

Viime syksynä tehdyn remontin aikana maalasin keittiönseinän muistuttamaan kiviseinää. Ehdin jo pohtia pinnottaisinko seinän sisustuskivielementeillä, mutta Hyvinkään asuntomessuilta löysin tämän kiveä muistuttavan Efetto metallo seinämaalin. Tosin maalasin maalin omalla tekniikalla, jotta sain pinnan mieleisekseni.

Tarkoituksenani olisi kerätä seinälle grafiikkaa kehystettynä mustiin kapeisiin kehyksiin. Keräilen vedoksia sekä kotimaasta että maailmalta ja toivon seinän muuntuvan vuosien myötä vedosten lisääntyessä.

Viime viikolla Partylite konsultti otti minuun yhteyttä ja kertoi että elokuun tarjouksessa olisi bongaamani Tähtisade-seinälampetti. Niinpä Nina tuli kotiini ja sovitti lampettia seinälle. Lopulta päädyimme, että otan kaksi lampettia seinälle ja muu osa seinästä täyttyköön grafiikalla.

Tumma seinä saa luonnonvaloa terassinovesta, joka on seinän päässä. Ovessa on tällä hetkellä pellavalaskosverho. Suunnitelmissani on neuloa paperinarusta musta oviverho oveen. Aloitinkin jo neulomisen, mutta valitettavasti paperinaru tulee loppumaan ennenkuin saan lisää tilalle, sillä sen verran ripeästi neuletta on lähtenyt tulemaan. Sisustaminen on ihanaa. Aina löytyy joku pieni juttu, mitä voi parannella tai muokata. Eläköön turhamaisuus!

Praha lumosi niin arkkitehtuurillaan kuin myös muotoilullaan. Kubistinen talo oli yksi mieleenpainuvimmista rakennuksista. Valitettavasti emme päässeet ostoksille Kubistaan, koska se oli maanantaisin suljettu. Onhan tässä tietysti syy tulla uudelleen.

Lisäksi löysin aivan vanhan kaupingin aukion kupeesta pienen design myymälän, jossa myytiin tsekkiläisten taiteilijoiden koruja sekä vaatteita. Korut olivat selkeitä ja kauniita, ja vaatteissa oli mielenkiintoisia leikkauksia.

Mucha puolestaan viihdytti museollaan sekä Obecni dum talollaan. Mucha toi mieleeni myös suomalaiset kultakauden taiteilijat sekä vuosisadan vaihteen Pariisilaiset ateljeet, joissa tuon ajan taiteilijat viihtyivät.