Siirtymiä

Olin matkalla Saloon, kun päätin kuunnella pitkästä aikaa äänikirjaa. Autoillessa on aikaa pysähtyä kuuntelemaan. Olin aloittanut äänikirjan Akvarelleja Engelin kaupungista jo aiemmin, mutta nukahtanut kesken kuuntelun. Tällä kertaa lumouduin kuuntelemaan – miten kaunista tekstiä ja kieltä kirjoittaja onkaan saanut kansien väliin. Tuli tunne, että olisi pakko päästä Helsinkiin ja katsoa tuttuja rakennuksia uudelleen ja uudelleen, olisi käveltävä Helsingin tuulisia katuja – kiirehtimättä.

 

Engelin maalaamasta maisemasta huolimatta olin matkalla Saloon. Viimeisen kolmen kuukauden aikana olen käynyt neljästi Salossa ja kolmena kertana olen poikennut Salon Herkku ja lahja murenaan. En voi vastustaa niitä ihanuuksia, joita liike tarjoaa. Pakko päästä aistimaan ja fiilistelemään ihan paikanpäälle.  

  

Kaikki alkoi Père Pelletier pyykkietikasta. Nyt vaihtoehtona oli myös kotimaista pyykkietikkaa ja tokihan sitä pitää testata. Tosin Père Pelletier silitysvesi ja muut ihanuudet ovat edelleen vankassa suosiossani.

 

Olen jo vuosia ollut erilaisten risotoiden ystävä. Syksyllä sieniaikaan ja keväällä parsa-aikaan risotot kuuluvat ehdottomiin suosikkiruokiin, joita valmistan. Herkku ja lahja murenasta löytyykin runsas valikoima erilaisia italialaisia herkkuja risotoista pastaan ja öljyistä suolaan. 
   

Liike tarjoaa myös sisutukseen erilaisia ”herkkuja”. Onneksi itselläni ei ole pieniä lapsia, näin ollen pystyinkin jättämään osan ihanuuksista kutakuinkin huomiotta.

   

 Tällä viikolla avattiin Tapiolan uusi Stockmann. Ostin sieltä erilaisia pastoja varastoon. Jälkikäteen huomasin etten ostanut pestoa. Onneksi sain tänään täydennettyä varastoani. Herkun ja murenan myyjä antoi maistiaiset heidän suosikkipestostaan. Täytyy ihmetellä yllättävän freesiä makua ollakseen kuitenkin valmispesto.

 

Vakiohankintoihini kuuluu tätänykyä myös Lakrids by Johan Bülow lakritsat. Kausimaut pitää ehdottomasti testata. Joku koukku näissäkin tuntuu olevan.
   

Vihdoin kotiin päästyäni ja jälleen automatkan äänikirjaa kuunnellen, oli aika valmistaa illallista. Pastaa simpukka-tomaattikastikkeella tuntui olevan melko luonteva vaihtoehto tälle illalle. Illallisen seurana lasillinen Valpolicellaa, joka ei myöskään petä maullaan. 

 

Ehkä pahin ja syntisin pahe, johon Herkku ja murena minut on houkutellut, on Simón Coll cointreau suklaa. Tämä suklaa on vaan niin – syntisen täydellistä.
  

Tämä päivä on sisältänyt paljon hyviä kohtaamisia, joista läheisten kohtaaminen on ollut arvokkainta – hyvänä lisänä tulevat  nämä pienet palat maanpäällisestä taivaasta.

Lomailua ja loma-asuja

Kun loma on tehnyt tehtävänsä, alkaa kaivata jo töiden pariin. Tällä viikolla aloitin muutamien odottavien töiden valmistuksen. Odottavien töiden listalla on tämän vuoden show- ja freetanssipukujen valmistus suosikki tanssitytölleni. Näistä puvuista pitää kertoa ehdottomasti lisää töiden edetessä. 

Aloitin tiistaina mustasta pellavamekosta. Mekosta tuli rento ja monikäyttöinen sekä työhön että vapaa-aikaan sopiva. Lisäksi päivitin yhden tekoturkiksen tähän päivään sopivaksi. Laatikoita penkoessani löysin neulomani pitsihuivin, joka oli jäänyt reunapitsejä vaille. Lopulta tämäkin huivi valmistui.

  

Eräs luottoasiakkaani oli kierrellyt tammikuun alennusmyyntejä siinä toivossa, että saisi siistin ja toimivan matkapuvuston. Matkakohteena on Singapore, jonka ilmasto on sekä lämmin että kostea. Matka sisältää niin kaupunkilomaa kuin saarielämääkin. Vaatteiden tulisi olla monikäyttöisiä ja siistejä. 

 

Aloitimmekin suunnittelun rantavaatteesta eli löysästä sivutaskullisesta pellavamekosta. Vaate on niin helppo muokata asusteilla eri käyttötarpeisiin sopivaksi.  Malli löytyi Burdasta, kuten melkein loputkin lomapuvuston mallit.

   

Kun suunnittelu pääsi oikein vauhtiinsa, löytyi sekä sopivia ylä- että alaosia. Lopulta oli pakko lähteä etsimään kankaita

 
 Valitsimme tämän trikooneuloksen tähän empiremekkoon. Neulos oli sopivan hienostunutta ja rypistymätöntä. Lisäksi mekko on helppo huoltaa myös matkan aikana. Muokkasimme mekon hihat lyhyemmiksi. Kenkiä ja asusteita vaihtamalla tyyli saadaan jälleen muuntumaan tilanteen mukaan.

 
  

Löysimme sopivat ohuet sifongit kahteen erilaiseen toppiin. Toisesta tulee kaksikerroksinen, jonka etuosassa kaksi ommeltua laskosta ja alaosa hieman päälliosaa pidempi. 

  
 

Toisesta topista tulee takaosasta hieman etuosaa pidempi. Lisäksi edessä olkasaumassa kolme laskosta. Olkasauma jatkuu lyhyeksi hihaksi.

 

Alaosiksi valitsimme kaksi puolihametta. Toinen hameista on kapea, vyötärökaitale on leveä kaarroke, materiaalina beige puuvillasatiini. Toinen hame on lantiosta levenevä, hieman kellohelmainen. Materiaalina laskeutuva  polyester-viskoosi-elastaanineulos.

Housuiksi suunnittelimme kapeat, hiihtohousutyyppiset housut. Housujen etu- ja takalahkeissa pystysaumat.

 

Uskoisin että nämä vaatteet ovat monikäyttöisiä, helposti toistensa kanssa yhdisteltäviä ja varmasti matkalla toimivia. 

Samaan aikaan, kun suunnittelen lomapuvustoa Singaporeen, saan lomakuvia maapallon toiselta puolelta Arizonasta.  

 

Jos joskus maa on tuntunut suurelta planeetalta – sitä se ei enää taida olla.

Käsityöläisen pelastus

Näin joulun alla kaupat ovat pullollaan erilaisia lahjaideoita. Lahjoja on kiva antaa ja niitä on myös kiva saada.  Samaan aikaan, kun pohtii lahjoja, tulee pohdituksi myös ympäristöä.  

 

Tänään päätin käyttää muutaman tunnin joululahjojen hankintaan. Teen yleensä kerralla suurimman osan lahjahankinnoista. Tänä vuonna teemana ovat pyjamat ja etenkin pyjamahousut. 

  

Valitettavasti näin käsityöläisenä en voi mennä vain kauppaan ja ostaa jokaiselle lahjansaajalle yöasua. Syynä siihen on kaupassa myytävien tekstiilien huono hinta-laatusuhde. En yksinkertaisesti PYSTY!

  

Tänään ompelinkin neljät miesten pyjamahousut valenapituksella ja sivusaumataskuilla. Sellon Eurokankaan ystävällinen myyjä ohjasi flannelikankaista ohuiden italialaisten 100% paitapuuvillojen luokse. Sieltä löytyikin kaksi mieleistä kangasta, joita molemmista tosiaankin ompelin kahdet housut.

   

Housujen lisäksi toisesta kankaasta riitti materiaalit vielä kahteen pyjamapussiin. Laitan housujen taskuun vielä muutamat Body shopin kylpyporeet ja näin lahjat ovat valmiit.

   
 Tuskin maltan odottaa huomista, jotta pääsen ompelemaan pikkutyttöjen pyjamia. Neljä 7-12 -vuotiasta neitoa saavat kukin erilaiset pyjamat. Löysin nämäkin kankaat Sellon Eurokankaasta. Nämä kankaat ovat pitkäkuituista, erittäin laadukasta, 100% puuvillaa. 

  

Kankaiden lisäksi ostin viisi metriä valkoista satiininauhaa, jota ajattelin käyttää somisteena. Uskon, että pyjamista tulee aika söpöjä.

Luojan kiitos voin valmistaa lahjat itse. Näin voin antaa lahjaksi jotain laadukasta ja uniikkia – juuri lahjansaajalle suunniteltua.

 

Laadukkaita tuotteita suurella sydämellä

Vietin pitkästä aikaa muutaman tunnin kauppakeskus Sellossa. Syy mennä nimenomaan Selloon, löytyi sisustusliike Olivasta. Selailin aluksi nettikauppoja, jotka myyvät Le Père Pelletier -tuotteita, mutta päädyin kuitenkin Sellon myymälään. Samalla ajattelin kertoa näistä tuotteista, joihin olen jäänyt koukkuun. 

 
Le Père Pelletierin pyykkietikka on loistava tuote raikastamaan pyykin tuoksua. Etikka poistaa tekstiileistä tunkkaisen tuoksun ja pinttyneet tahrat. Kun olet käyttänyt ensimmäisen korkillisen pyykin huuhtelussa, niin toivot ettei tuote lopu koskaan. Onneksi Sellon sisustusliike Olivasta voi hankkia näitä tuotteita kauppareissun yhteydessä. 

  

Oma pyykkietikkani loppui tänä aamuna ja  tästä syystä sitä oli saatava heti lisää. Ostin myös pyykin silitykseen tarkoitettua silitysnestettä – odotan innolla tuotteen testausta.  

Oman pyykkietikkani tuoksu on tällä kertaa Puuteri ja silityssuihkeen Teen lehti.  Lisäksi ostin autoon vanilijan tuoksuisia rakeita.
  

Olen neulonut kasan erilaisia sekä miesten että naisten sukkia. Ajattelin käsitellä nämä sukat silityssuihkeella ennen kuin laitan sukat myyntiin. Olen hurahtanut täysin näiden räsymattosukkien neulomiseen. Sovellan tätä tekniikkaa sekä olgasukissa että tavallisissa lyhytvartisissa sukissa. Olen neulonut jo useamman parin myös ilman apupuikkoa neulottavia palmikkosukkia. Myös ailinlapaset löytyvät suosikeistani.

  
  

Sellossa kierrellessäni kävin myös Finlaysonilla. Finlayson on lanseerannut muutaman uuden helmen tuotevalikoimiinsa. Tamminiemi-saunasarjasta löytyy kerrassaan aivan ihastuttavia ja kauniita tuotteita mm. saunatyynyjä, laudeliinoja, kylpypyyhkeitä.

  
Kun kysyin myyjältä, onko liikkeessä mitään hamam-pyyhkeitä, niin myyjä esitteli  Kiseleff-mallistoa, joka on tehty yhteistyössä Stockmannin kanssa. Tarkemmin sanottuna tuomaan esille jo yli sadan vuoden takaa alkanutta yhteistyötä. 

   

Tämä Kiseleff -mallisto sai minun ajatukseni  viriämään jo oman kylpy- ja pukeutumishuoneen remontoimiseen tai pikemminkin päivitykseen tähän aikaan sopivaksi. Tämän kaiken jälkeen olikin jo pakko poiketa nauttimaan espresso ja tarjota kauppakeskuskaverille latte.

   
 

Nyt siirryn näistä ajatuksista uuteen into hyvinvointikeskukseen ja nautin laadukkaista liikuntapalveluista sunnuntai-illan iloksi. 

  

Syksy ja syksyn suomalaiset naistaiteilijat

Kävin pitkästä aikaa kurkistamassa blogiani ja ymmärsin, että on aika kirjoittaa syksyn kuulumisia. Hetki sitten oli elokuu ja syksy saapumaisillaan. Nyt marraskuu ja ensilumi satanut maahan.

   
Päällimmäisenä syksystä jäi mieleeni vahvat suomalaiset naistaiteilijat Rut Bryk ja Kirsti Rantanen. Vaikka olen tunnistanut molemmat taiteilijat jo vuosien ajan, niin miksi juuri nyt nämä naiset ”kolahtivat”. Molemmissa näyttelyissä sekä EMMAssa että Designmuseossa on tuotu vahvasti esille taiteilijoiden aikajana, taiteilijan tuotannon kaari, tämä ainakin osaltaan selittää voimakkaan vaikutuksen.

    Rut Bryk

 Kirsti Rantanen

Olen saanut tavata syksyn aikana ystäviä yli 20 vuoden takaa, olen saanut kokea, että aika ei juurikaan muuta meitä. Tuo ehkä vähän syvyyttä, ehkä vähän viisautta.  Voisin sanoa, että myös Brykin ja Rantasen taiteessa saattoi havaita samoja elementtejä, syvyyttä ja jalostuneisuutta ajan kulkiessa eteenpäin.

  
Sain tutustua viime kesänä aivan ihastuttavaan naiseen, naiseen joka elää jollain tavalla omaa unelmaani. Hänen rohkea asenteensa, tyylitajunsa ja ajassa vahvasti pysyminen saa katseeni nousemaan. Tällä naisella on ikää yli 70 vuotta, mutta hän ei todellakaan ole jäänyt seisovaan veteen, vaan antaa virran kuljettaa. Toivottavasti pystyn itse säilyttämään saman asenteen samassa iässä.

  Rut Byk

Rut Bryk oli myös nainen, joka eli ja tuotti taidetta täydellä sydämellään koko elämänsä ajan. Oli mielenkiintoista lukea hänen matkoistaan Venetsiaan ja liekö tästä syystä käväisin itsekin Roomassa – Ihanassa, kaunissa, ikuisessa Roomassa. 

  

Rooman matka onnistui hyvin juuri tämän naisen ansiosta, johon tutustuin viime kesänä. Hän antoi loistavat matkavinkit muutamalle lämpimälle  lomapäivälle lokakuussa. 

   

Roomassa minuun teki erityisen vaikutuksen Panthéon ja vanha kulttuuri ylipäätään. Lisäksi vaikutuksen teki erinomainen ruoka sekä muoti, joka ei myöskään jättänyt kylmäksi.

   
 
Ennen Rooman matkaa hankimme tuttava rouvan kanssa Villisilkistä kankaita villakangasmekkoa ja silkkitakkeja varten. Oli melko elämyksellistä ommella laadukkaista kankaista vaatteita tuon matkan jälkeen. Ompelin täysviinoon leikatun maximekon sekä kaksi raakasilkkijakkua. Toiseen jakkuun tein hapsureunakaitaleen, joka kiersi jakun ympäri.
   
   
Näiden töiden tultua valmiiksi, käväisin katsomassa Kirsti Rantasen näyttelyn Designmuseossa. Suhde tekstiiliin, tekstiilien pintaan, muotoon ja muotoiluun on mielenkiintoista, on sitten kysymys taiteesta tai käyttötekstiilistä – tekstiilien muotoilusta eri tarkoituksiin.

   Kirsti Rantanen

Kirsti Rantanen

Designmuseovierailun syynä oli viedä 9. luokan ts-valinnaisen ryhmän opiskelijat tutustumaan sekä itse museoon että Rantasen näyttelyyn. Oli kiva huomata, miten hyvin nämä 20 nuorta naista kuuntelivat ja keskittyivät oppaan kertomaan ja itse näyttelyyn. Tällä käynnillä haettiin eväitä omien Suomi100 -töiden suunnitteluun.

   
Kirsti Rantanen

Osa oppilaista innostuikin ryijyistä. Ilman tätä näyttelyä ja hyvää opasta tuskin näin olisi käynyt. 

Syksyn Tieto Finlamdia ehdokkaana on Rut  Bryk – Elämän taide –kirja. Toivon sydämestäni, että tämä kaunis, asiantunteva kirja voittaisi tänä vuonna ansaitsemansa palkinnon. 

  

Kauan eläköön suomalaisten naisten taide niin nyt kuin tulevaisuudessakin!

 

 

Lahja

 Joskus lahjan miettiminen saattaa aiheuttaa pientä stressiä ja ahdistusta. Itselläni on kolmena peräkkäisenä viikonloppuna juhlat. Jokaisen lahjansaajan lahja tulee olemaan erilainen johtuen toiveesta ja lahjan saajan iästä. 

  

Ensimmäisen juhlaviikonlopun lahja on perinteisen mallinen suutarin esiliina. Esiliinan materiaaliksi valitsin pellavan, juurikin pellavan hyvien ominaisuuksien puolesta – kestää hyvin pesua ja kulutusta. Esiliinaa koristaa konekirjonta, joka kertoo hyvän ruuan arvostuksesta sekä on nimetty lahjan saajan kotipaikan, sekä nykyisen vapaa-ajan viettopaikan mukaan.

 

Esiliinaan kirjottiin myös lahjansaajan nimi. Näin lahjasta tuli entistäkin henkilökohtaisempi. Seuraavan viikonlopun juhliin toivottiin, että lahjoja ei tuotaisi ollenkaan. Toiveena oli Toisenlainen lahja

  

Syksyn saapuessa on ihanaa käydä sienimetsällä, poimia sekä puolukoita että omenoita. Valmistaa säilykkeitä, leivonnaisia sekä hilloja.

   

Satokauden kasviksista saa herkullisia keittoja ja piiraita. Lihapadat saavat kypsyä monta tuntia uunissa ja nautitaan suuren pöydän ympärillä. Kautta-aikojen ihmiset ovat rentoutuneet ja nauttineet sekä hyvästä ruuasta että viinistä. Niin myös tänä syksynä.

 

Nautinnollista elokuun viimeistä viikonloppua!

Pitkiä pellavia 

Liu lau laskiaista, kasva pitkää pellavaista, virolaista liinaa!”. Näin toivotettiin Katriina Tuomen runossa vuonna 1935 Kurkijoella. 

Miksi tämä sopii tähän päivitykseen johtuu siitä, että hain jälleen tänäkin kesänä laadukkaita, ja Suomen mittapuulla edullisia, pellavia Tallinnasta. 

  

Tein viime kesänä itselleni ja ystävälleni pellavamekot, hameet ja paidan. Tätä asiakokonaisuutta voi vaihdella mielen ja tilanteen mukaan – mekkoa ja hametta tai hametta ja paitaa yhdessä. 

Oheisessa kuvassa lähetin asiakkaalle kuvaviestiä kokonaisuudesta, koska hän oli kiinnostunut teettämään tämän. Täytyy sanoa, että asu on melko huoleton ja rento kantaa. Mekko on ihanan väljä ja runsas helmastaan. Pellava tekee helmasta ryhdikkään ja veistoksellisen.

  

Asiakas toivoi pieniä muutoksia asuun esim. sivusaumataskut ja mekon helma ilman vastalaskosnauhaa, hameeseen sai sellaisen ommella. Nämä pikku muutokset oli varsin helppo toteuttaa.

   
 

Omassa mekossani olin kääntänyt pääntien sekä kädentiet alavaralla, kun taas puolestaan tässä asiakkaan mekossa leikkasin pellavasta vinokaitaleen, jolla kanttasin reunat.

   
 

Itse pidän tämän asun ideasta siitä, että mekon yläosa on melko istuvaksi muotoiltu. Kuitenkin niin, ettei vetoketjua tarvita. Mekossa on selkäpuolella kolme muotolaskosta ja edessä kaksi. 

  
 

Minua odottaa jo toinenkin tai ehkä  kolmaskin tilaus tällä yhdistelmällä. Tämä huoleton ja rento kokonaisuus kestää sekä aikaa että kulutusta. Mielestäni olemme aika lailla kestävän kehityksen ytimessä, jos ei muuten, niin ainakin lähituotannon suhteen.

  

Pellava ja muut luonnonkuidut ovat ehdottomia suosikkejani. Onneksi niitäkin vielä saa tässä muoviin käärityneessä maailmassa.

Pellava on hieno kuitu- ja öljykasvi, joka kuuluu maailman vanhimpiin viljelykasveihin! 

Ysäriltä vuoteen 2016

Ystävältäni oli jäänyt kaappiin vanha ompelutyö vuodelta 1993. Tämä ompelutyö oli nähnyt monta muuttoa Helsingin Kalliosta eri puolille Espoota. Nyt oli sopiva aika tarkastella tätä työtä uudelleen, ”nostaa niin sanotusti kissa pöydälle”.

   
    
 
Alunperin tarkoituksena oli muokata puolihameen ja ”blazerin” linjoja enemmän tähän päivään sopiviksi lähinnä istuvuuden suhteen. Olin jo neulannut muutokset, kunnes ajatukset muuttuivat. Mitä jos luovuttaisiin koko blazeristä ja tekisimmekin kokonaan uuden vaatteen? 

Ystävääni oli jo alunperin ahdistanut ajatus blazeristä, joten sille oli helppoa sanoa: Hei, hei…

   
 
Ratkoimme vanhasta tekeleestä loputkin saumat, piirsin uudet kaavat, toinen meistä silitti kappaleet ja toinen leikkasi uudet. Yhdessä tekeminen oli tosi antoisaa. 

  
Pikku hiljaa alkoikin syntyä uusi mekko puolipitkillä hihoilla. Mekossa saumat olivat muuttaneet hieman paikkaa, koska tekemällä ”vanhasta uutta” ei ole aina mahdollisuutta toteuttaa alkuperäistä kaavoitusta.

  
Tässä sovitusversiossa helmassa on vain yksi kiila. Lopulliseen versioon tulee kiilat sekä eteen että taakse sivujen lisäksi. Myös hihoihin tulee pienet kiilat.

  
 Pääntien muoto oli todella kaunis ja hyvin istuva. Pääntielle ommellaan muotokaitale, jolloin lopputuloksesta tulee siisti ja huoliteltu. Koko mekko vuoritetaan.

  
Joskus kannattaa ”kuljettaa” keskeneräistä työtä mukanaan vaikkapa se 23 vuotta. 

Aika tavaran kaupitsee!

Kesä – heinä 

Kulunut kesä on ollut täynnä mielenkiintoisia pikkuprojekteja niin kesämökin kunnostuksesta ompelukoneen ääressä istumiseen.

  
Tänä kesänä tein kaksi ihastuttavaa konfirmaatiomekkoa, molempiin olin todella tyytyväinen. Tytöt äiteineen olivat ihania, positiivisia ja mukavia yhteistyökumppaneita.

  
  
Vaikka kesä onkin kulunut pitkälti käsitöiden merkeissä, olen viettänyt myös aikaa merellä sekä metsässä. Molemmat elementit toimivat vastapainona luovalle tekemiselle. 

 
  

Viimeiset kaksi viikkoa olen ommellut sekä silkkitoppeja että -mekkoja ihastuttavan ohuesta silkkikrepistä.  

 
Kesän ehkä miellyttävin ja helpoin asu on ollut pellavamekko taskuilla. Tätä mekkoa on ollut helppo somistaa erilaisilla asusteilla ja kengillä tilanteesta riippuen. Muutama mekko on tullut ommeltua myös omaan varastoon.

   
   
Koko kesä ei olle mennyt käsitöiden osalta yksinomaan ompeluun, sillä puikotkin ovat olleet käytössä. Muutamat tasaraitasukat ovat odottamassa kylmempiä kelejä.  

 
Ja jos joku on jo aiemmin törmännyt juttuun pelastuskoirayhdistyksen häly-liiveistä, niin niitäkin on syntynyt loppukesästä muutama kappale. Nyt näitä liivejä on tehty kaikenkaikkiaan 30 kappaletta. Melkoinen tasku-urakka takana. 

  
Nyt on viikonloppu edessä ja olen ajatellut pidättäytyä täysin ompelutöistä. Suuntaan katseeni ehkä kaupunkiin tai merelle ehkä molempiin. Tuuletan hieman päätäni ja hartioita ompeluksista ja nautin kesästä. 

Ihanaa kesäviikonloppua kaikille lukijoilleni!

Matkalla aikuisuuteen

Kuka minä olen? Mikä minusta tulee isona? Mikä on elämäni tarkoitus? 

 

Erilaiset mekkoprojektit johdattavat minua aika-ajoin kohtaamaan erilaisia perheitä ja perhejuhlia. Perheet juhlistavat yhdessä lasten ja aikuisten kanssa tärkeitä hetkiä heidän elämänsä varrella. Yksi tällainen tärkeä juhla on konfirmaatio

 

Konfirmaatio antaa nuorelle mahdollisuuden pohtia elämää ja pysähtyä katsomaan missä nyt mennään. Nuoren konfirmaation jälkeen vietetään rippijuhlaa, ollaan yhdessä läheisten kanssa. 

 

Tämän rippimekon lähtökohtana oli vintage. Saara halusi menneen ajan henkeä ja tunnelmaa, mitä yritettiin tavoitella sekä kankaan että mekon mallin suhteen. Saara osasi loihtia itse taitavasti sekä kampauksen että meikin mekon kuvauksiin.   

 
Mekon yläosa on kolminkertainen. Sekä vuori että sifongin vuori ommeltiin saman kokoisiksi, Saaran muotoihin sopiviksi. Sifonkiyläosa puolestaan muotoltiin väljemmäksi ja kerättiin poimuttamalla vuorin kanssa samankokoiseksi.

 
Hameosa on kaksinkertainen. Alapuolen satiinihelma laskostettiin kuudella isolla vastalaskoksella. Sifonkihelma puolestaan poimutettiin runsaalla poimutuksella alahelman kanssa yhteensopivaksi.

 

Jälleen lopputuloksena syntyi kantajansa näköinen mekko. Mekko, joka sopii rippijuhlaan. Mittasuhteissa otettiin huomioon tytön pitkä ja hoikka vartalo. Pääntiestä tehtiin sopivan pieni, jotta kangas laskeutuisi nätisti. Saaralla oli kaunis riipus, joka sopi täydellisesti mekon kanssa pidettäväksi.
  
Mekkoon löytyi sopiva, kaunis vyö sekä kauniit kengät. Alunperin taisi toivomuksena olla mekkokankaasta tehty vyö, mutta mielestäni oikeanlainen vyö tuo sopivaa kontrastia herkkään sifonkiin ja samalla ”sitoo” kengät asukokonaisuuteen. 

   
 Hyvillä mielin luovutan mekon Saaralle ja toivotan hänelle hyvää rippileiriä sekä hänen perheelle kauniita rippijuhlia!