Näyttäisi siltä, että työhuoneeni valmistuu ajallaan. Sain viikonlopulla maalattua huoneen seinät ja nyt seuraavaksi on lattian vuoro. Ensi töikseen lattiasta piti poistaa laminaatti, joka poistettiin jo muutama viikko sitten. Tänään poistettiin laminaatin alla ollut muovimatto.

  
Jännitimme muovimaton alla ollutta liimakerrosta. Onneksi turhaan, sillä liima lähtikin melkeinpä kokonaan muovimaton kanssa pois. Seuraavaksi betonin pinta pitää hiertää tasaiseksi ja primeroida. 

  
Primeroinnin jälkeen lattialle levitetään sementtipohjainen lattiapinnoite. Pinnoite puhdistetaan ja pinnoitetaan viimeistelyaineella. Nähtäväksi jää, miten onnistumme pinnoitteen kanssa. Loppu viikosta lattian pitäisi olla valmis.

  
Maanantaina huone pitäisi olla valmis kalusteineen päivineen. Tiistaina huoneen tulisi olla työkunnossa, jotta pystyisin viimeistelemään työnalla olevan hääpuvun. 

Remontoin parhaillani työhuonettani. Olin jo niin tottunut siihen, että työhuoneeni oli aina valmiina, kun halusin ommella jotain joko muille tai itselleni. Huone oli kuitenkin toiminut hieman eilaisena tilana ennen kuin tein siitä itselleni työhuoneen. Tuli tunne, että tila pitää päivittää tämän hetken tarpeita varten.

On ollut kuitenkin melko tuskaista, kun en ole pystynyt työskentelemään työhuoneessani muutamaan viikkoon. Remontti kuitenkin etenee niin, että uskoisin sen olevan valmis 15.6., se on ainakin tavoitteeni. Seiniin olen laittanut lasikuitutapetit ja ensimmäisen maalikerroksen. Seinät pitää maalata ehkä kolmeen kertaan. Lattiasta pitää irroittaa muovimatto ja tilalle käsitellään betoni.   

Olen katsonut Ikeasta valmiiksi osan työhuoneeni kalustuksesta. Kalusteet ovat mustia, valkoisia ja metallin harmaita. Seinille laitan valokuvataidetta ja elokuvajulisteita. Tuskin maltan odottaa työhuoneen valmistumista. Luulen, että muutan sinne asumaan, kunhan remontti valmistuu. Kävin alku viikosta Tallinnassa hakemassa 11 metriä pellavaa. Remontin ohessa ajatukseni karkaavat kaiken aikaa pellavakankaisiin ja suunnitelmiin, mitä niistä voisikaan valmistaa. 

Elämä ei todellakaan ole tylsää, vaan osaa yllättää monelta suunnalta. Lomani alkoi torstaina, jolloin lähdin kohti Tukholmaa. Tukholmassa aika kului leppoisasti kahvitellen, kävellen ja näyteikkunoita sekä liikkeitä aistien. Aloitin  kaupunkikierrokseni Östermalmilta ja tarkemmin  sanottuna MOOD STOCKHOLM -ostoskeskuksesta.  

Syy siihen, että menin MOODiin, oli Leila’s General Store. Pidän suunnattomasti leipomisesta ja seurailen mielelläni Leilaa facebookissa. Käyn toisinaan Leilan sivuilla ihailemassa leivontavälineitä ja astioita. Nyt oli tilaisuus päästä ihan oikeaan liikkeeseen ja ostaa jotain pientä kotiintuomiseksi. 

Tällä kertaa jäivät vaatteet ja sisustus vähemmälle huomiolle. Tosin näyteikkunoilta ei voi välttyä. Vaatteiden suhteen mielenkiintoisin näyteikkuna oli ehdottomasti MOODin vintageliike.

Tukholma tuli nähtyä pieneltä osin ja käveltynä kauniissa puolipilvisessä säässä. Aurinko pilkahteli pilvien raoista, toisin kuin täällä kotona, räntää tulee taivaantäydeltä. Hyvä syy istua kotisohvalla ystäväni Bijoun kanssa ja selata sisustuslehtiä.

Postilaatikossa iloseksi yllätyksekseni oli uusin Avotakka ja Design Stories – lehdet. Molemmat olivat sisällöltään kiinnostavia ja freesejä.  Tukholmassa kävellesseni pohdin itsekseni suhdettani kauniisiin rakennuksiin, sisustukseen ja ylipäätään ympärilläni olevaan maailmaan. Sille ei yksinkertaisesti voi mitään, että katsoo maailmaa visualistin silmin, aina jokin projekti mielessä. 

Kotiin päästyäni, vastassa olikin melkoinen projekti. Kotimme oli yllättänyt vesivahinko. Onneksi vahingot eivät ole mittavat, vaikka vesi peittikin miltei 60 neliötä. Olin samana iltana katsellut lumoutuneena Tukholman kaunista saaristoa ja merta, autuaan tietämättömänä, mitä kotona tapahtuu. 

Vesi pysyköön merissä, järvissä ja joissa!

Voi, jospa jokaiselle ihmiselle löytyisi oma lintukotonsa. Paikka, jossa levätä ja ladata akkuja. Paikka, jossa olisi hyvä olla. 

”Lintukoto on myyttinen paikka, joka sijaitsi suomalaisen kansanperinteen mukaan kaukana etelässä ja lounaassa, maailman reunalla tai kohdassa, jossa taivaankansi ja maanpinta kohtaavat. Muuttolinnut muuttivat talveksi lintukotoon linnunrataa seuraten, ja ihmissielukin saattoi ehkä vaeltaa sinne kuoltuaan. Lintukodossa kaikki oli pientä, johtuen ehkä taivaankannen reunan läheisyydestä ja ahtaasta tilasta. Lintukoto saattoi sijaita myös taivaankannen reunojen ulkopuolella, jolloin sinne pääsi kulkemaan taivaankannen reunan ali, ikään kuin teltan helman alta”.

Viikolla valmistimme eräässä kauniissa kodissa taiteen keskellä lankamunia. Puhalsimme pieniin ilmapalloihin ilmaa, kieputimme lankaa ympärille ja upotimme munat liima-vesi-seokseen. Munat saivat kuivua vuorokauden, jonka jälkeen ilmapallot voitiin poistaa. Näitä uuden elämän symboleita pitää ehdottomasti valmistaa pääsiäiseksi lisää, sen verran hauskasta touhusta oli kyse. 

Hyvää palmusunnuntaita ja pääsiäisen odotusta!